Kokemuksia European Mentoring Summitista, osa 1: Kuka käyttää valtaa mentoroinnissa?
Vietin lokakuisen viikon Barcelonassa. Tai no, työpöytäni ääressä, mutta linjoja pitkin Barcelonassa. Osallistuin MESH-kollegoiden kanssa European Mentoring Summit -tapahtumaan, joka tarjosi uutta ajateltavaa kahdella eri tasolla: käytännön vinkkejä mentoroinnin toteuttamiseen sekä ajattelun aineksia mentoroinnin taustalla vaikuttavien arvojen työstämiseen.
Käänteinen mentorointi?
“How can I be empowered as a queer person, or as a woman, or as a daughter of immigrant people or as someone who grow up in a very poor neighborhood and with a very difficult economical situation as a child – how can I be empowered unless someone else is aware of the power they have and of the privilege they have.”
Katalanialainen kirjailija, kääntäjä sekä kielen, kääntämisen ja luovan kirjoittamisen opettaja Bel Olid oli pyydetty pitämään kommenttipuheenvuoro avajaisissa. Bel pyyteli heti anteeksi kokemattomuuttaan mentoroinnista, silti hän onnistui pitämään puheenvuoron, joka mielestäni oli yksi viikon tärkeimmistä. Hän toi terävästi esille, että mentorointiin liittyy kiinteästi valtaelementti, jonka tiedostaminen on tärkeää.
Mentoroinnissa kokeneempi tukee ja ohjaa kokemattomampaa esimerkiksi työnhaussa tai uuteen maahan tutustumisessa. Vaikka pyrimme tasa-arvoiseen kohtaamiseen, on selvää, kenellä on tilanteessa enemmän valtaa. Bel Olid heitti ilmoille ajatuksen käänteisestä mentoroinnista: mitä jos joskus olisikin niin, että maahanmuuttaja tai pienituloinen yksinhuoltaja mentoroisi hyvässä asemassa olevaa, keski-ikäistä, johtavalla paikalla työskentelevää valtaväestön edustajaa? Vai ajattelemmeko, että näin päin ei ole mitään opittavaa?
Bel kärjisti tarkoituksellisesti, tavoitteena ei ollut vähätellä olemassa olevien mentorointiohjelmien arvoa. Mutta on tärkeä muistaa, että myös monissa hyvää tarkoittavissa tukimuodoissa on vaarana se, että ne alleviivaavat eri ryhmien erilaisuutta. Pahimmillaan pidetään yllä tiettyjä asetelmia ja ennakkoluuloja sen sijaan, että purettaisiin niitä. Onko mentorointiohjelman kärjessä maahanmuuttajan osaaminen vai maahanmuuttajan avuntarve? Sekä viestinnän että voimaantumisen näkökulmasta tällä on iso merkitys.
Mentoroinnin perusideahan on yhdenvertaisuus, dialogi ja jakaminen. MESH-hankkeessa olemme pyrkineet tukemaan näitä asioita muun muassa tarjoamalla mentorin ja aktorin käyttöön työkaluja, jotka edistävät vuorovaikutusta. Mitähän käänteinen mentorointi voisi olla meillä? Ehkä minun pitää kuunnella Belin puheenvuoron vielä neljännen kerran.
Onnistunutta etäilyä
European Mentoring Summit kokosi yhteen edustajia mentorointia toteuttavista ja tutkivista organisaatioista. Tapahtumaa varten rakennetulle alustalle rekisteröityi 376 osallistujaa. Valtaosa osallistujista oli Euroopasta, mutta kuulimme kokemuksia myös mm. Yhdysvalloista, Australiasta ja Singaporesta. Järjestäjät olivat tehneet upeaa työtä: etäilystä huolimatta vuorovaikutusta saatiin aikaiseksi paljon hyvillä etukäteisjärjestelyillä sekä käyttämällä hyväksi erilaisia digitaalisia alustoja. Järjestelyistä vastasivat the Spanish Mentoring Network Coordinadora de Mentoria Social ja European Center for Evidence-Based Mentoring. Viikon ohjelma koostui key note -puheenvuoroista, työpajoista, ryhmäkeskusteluista ja tutkijatapaamisista.
Seuraavan kerran Summit järjestetään vuonna 2022. MESH-hanke on silloin jo ohi, mutta haaveeni on, että olemme siellä esittelemässä vakiintunutta MESH-toimintaa ja kertomassa, miten olemme huolehtineet osallisuudesta ja tasa-arvosta ohjelmassamme.
Kirjoittaja: Marja Kiijärvi-Pihkala, LAB ammattikorkeakoulu
Kuva: Marja Kiijärvi-Pihkala, LAB ammattikorkeakoulu