Miksi mentorointia kannattaa kehittää?
Maahanmuuttajat työllistyvät eri selvitysten mukaan huonosti suomalaisille työmarkkinoille. Sen lisäksi joka viides korkea-asteen suorittanut ulkomaalaistaustainen työllinen toimii työntekijäammateissa, kun vastaava osuus suomalaistaustaisten keskuudessa on vain muutama prosentti.
Maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ovat esimerkiksi puutteellinen suomen kielen taito sekä se, että ulkomailla hankittua osaamista ei aina tunnisteta suomalaisilla työmarkkinoilla. Maahanmuuttajilta puuttuu usein kontakteja suomalaiseen työelämään ja Suomessa hankittua työkokemusta, mikä alentaa työllistymismahdollisuuksia. Vahvistamalla maahanmuuttajien verkostoja ja hyödyntämällä mentorointia voidaan merkittävästi parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä koulutusta vastaaviin ammatteihin. Tätä työtä teemme juuri alkaneessa MESH-hankkeessa.
Kansainvälisten osaajien valtava kirjo
Saimme olla mukana Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Vertaista vailla –hankkeessa, jossa on edistetty maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä, työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä monin eri tavoin. Hankkeessa järjestimme kotoutumiskoulutuksen jälkeisessä nivelvaiheessa oleville maahanmuuttajille intensiivikursseja suomen kielestä, työelämätaidoista ja yrittäjyydestä. Koska maahanmuuttajuus ei ole mikään yhteinen nimittäjä, oli kaikille sopivaa kurssikokonaisuutta haasteellista suunnitella. Esimerkiksi vähän koulutetut ja pitkään kotona olleet hyötyvät suomalaisen työelämän pelisääntöjen käsittelemisestä; korkeasti koulutetuille osaajille tämä voi olla ajanhukkaa, tai ainakin asiaa tulee käsitellä täysin eri näkökulmasta.
Halukkaille intensiivikurssin osallistujille etsittiin myös oman alan mentorit. Mentorointi on havaittu työllistymistä hyödyttäväksi eri taustoista tuleville maahanmuuttajille ja kaikille, jotka etsivät uutta työtä tai haluavat kehittyä nykyisessä tehtävässään. Maahanmuuttajien mentoroinnin erikoispiirteenä on se, ettei heillä ole sellaista ymmärrystä suomalaisesta mielenmaisemasta ja yhteiskunnan toiminnasta, jonka kantasuomalainen saa kasvaessaan paikallisen kulttuurin ympäröimänä. Tätä kuvattiin kurssipalautteessa:
”Itselläni kesti kauan ymmärtää, että vaikka olen valmiiksi kouluttautunut, minun pitää opiskella lisää työllistyäkseni omalle alalle. Siksi on hyvä opettaa jatkokouluttaututumisen näkökulma ja kertoa, että täydennyskoulutus on tavallista Suomessa.”
Koska maahanmuuttajia on Suomessa korkean osaamistason työssä verrattain vähän, on tärkeää verkostoitua nimenomaan kantasuomalaisiin. Tämä tukee myös kahdensuuntaista kotoutumista.
Mentori voi auttaa löytämään työllistymisessä tärkeitä kontakteja, kuten kurssille osallistunut kuvasi:
”Minulla on mentori, joka on kiinnostunut minusta ja auttaa minua… Joo, mä tarvitsen paljon verkostoja, työ on erikoista. Ei ole paljon avoimia paikkoja, joten pitää tuntea ihmisiä.”
Mentorointiin tarvitaan selkeitä toimintamalleja
Myös mentorien mukaan saaminen ja tapaamisten sovittaminen heidän kiireisiin aikatauluihinsa oli haastavaa. On oleellista tuoda esiin mentoroinnin olevan oppimisprosessi myös mentorille: maahan muuttaneelta aktorilta on erinomaiset mahdollisuudet saada paitsi koulutuksen ja työkokemuksen kautta saavutettua osaamista myös kansainvälistä näkökulmaa toimialalle.
Emme kuitenkaan hankkeessa ehtineet strukturoida mentorointia, minkä takia mentoroinnin toteutus ja hyöty jäi yksittäisten mentori-aktoriparien vastuulle. Kuitenkin mentorointikonseptin selkeys on olennaista, jotta yritysmentoreita saadaan lähtemään mukaan ja että molemmat osapuolet tietävät, mitä toiminnalta voi odottaa. Keskittyminen ammatilliseen näkökulmaan ja työhön liittyviin kysymyksiin auttaa rajaamaan toimintaa:
”Oli mentori ja siitä oli tosi paljon hyötyä. Puhuimme työasioista, omasta alastani ja sillä kehittymisestä. Kävimme monta kertaa mentorin työpaikalla… Mentori todella auttoi minua kehittämään omaa uraa ja luomaan suhteita työelämän edustajien kanssa. ”
MESH-hankkeessa otamme opiksemme Vertaista vailla –hankkeen kokemuksista. Panostamme muun muassa mentoroinnin rakenteen kehittämiseen, yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Mentoroinnin rekrytointiin olemme saaneet yhteistyökumppaniksemme YES-kummiportaalin. Portaali on välittänyt yrittäjiä ja yrittäjähenkisiä asiantuntijoita peruskoulun kanssa tehtävään yhteistyöhön, kuten vierailuihin ja TET-paikkojen tarjoamiseen. Nyt portaalin toiminta on laajentunut myös aikuiskoulutuksen puolelle ja aiomme käyttää sitä välineenä mentorien löytämiseen. MESH verkostoi maahan muuttaneet ja työelämän mentorien avulla.
Teksti: Sirppa Kinos ja Hanna Kirjavainen, Turun ammattikorkeakoulu
Julkaistu 16.5.2019