Mitä mentori saa?
Mentorointi on tutkitusti tehokas tapa tukea maahan muuttaneita ihmisiä polulla kohti työllistymistä. Mentoroitava eli aktori oppii yhä paremmin tunnistamaan omaa osaamistaan ja vahvuutensa sekä sanoittamaan niitä. Hän tutustuu suomalaisen työelämän pelisääntöihin ja laajentaa verkostojaan.
Mutta mitä mentori saa tästä toiminnasta? Se on vapaaehtoistyötä, joten rahallisia kannustimia ei ole. Turussa MESH-hankkeen järjestämiin mentorointiohjelmiin on osallistunut jo yli 50 mentori-aktoriparia. Palautteet avaavat mielenkiintoisella tavalla mentorien kokemuksia.
Palautteiden perusteella mentorien kulttuuritietoisuus ja kulttuurinen osaaminen kehittyvät monin tavoin. Maailmankuva laajenee. Entistä paremmin tiedostetaan sitä, mikä kulttuureissa on yhteistä ja toisaalta niiden erityispiirteitä:
”– keskustelimme paljon kulttuureista, joista tulemme ja opimme toisiltamme”.
Toisaalta mentori oppii uutta myös omasta kulttuuristaan ja työkulttuurista, kun saa hetken katsoa sitä ulkopuolelta tulevan silmin. Moni mentori totesi yhteistyön olleen silmiä avaavaa.
”Opin paremmin analysoimaan työkulttuuria ja arvioimaan sen toimivuutta”.
”Opin paljon siitä, millaista on olla ulkomaalaisena Suomessa – se auttaa varmasti jatkossa katsomaan suomalaista yhteiskuntaa ja työmarkkinoita uudesta näkökulmasta”
Selvästikin mentori saa paljon hyvää mieltä ja iloa siitä, että voi olla avuksi. Myös vuorovaikutustaidot ja oma kielitaito voivat kehittyä, jos suomen kielen lisäksi käytetään esimerkiksi englantia kommunikaatiossa.
”Ilo auttaa ja tukea, maailmankuvani muuttui positiiviseen suuntaan”.
”Mahdollisuus auttaa. Opin taas kerran kuuntelemisen jalosta taidosta. Kehityin myös dialogissa.”
”Nautin mentoroinnista. Englannin kielen käyttäminen oli virkistävää–.”
Mentoroinnissa pääsee pohtimaan, millaisissa työyhteisöissä tai yrityksissä aktorin kansainvälisestä taustasta on hyötyä. Mentori oppii näkemään sen lisäarvon, mitä erilaisesta taustasta tulleet voivat parhaimmillaan antaa työyhteisöön. Tätä osaamistaan mentori pystyy sitten hyödyntämään myös omassa työyhteisössään ja edistämään sen moninaisuutta. Kulttuuris-etninen moninaisuus onkin keskeinen menestystekijä työyhteisön toiminnassa ja tuloksellisuudessa, toteaa tuore Työterveyslaitoksen skenaarioraportti Hyvinvointia työstä 2030-luvulla (toim. Lauri Kokkinen). On selvää, että kansainväliset osaajat, joilla on eri maiden olosuhteiden, kulttuurien ja kielten osaamista, voivat helpottaa yrityksen pääsyä kansainvälisille markkinoille ja toimimista kansainvälisissä konteksteissa. Jo pelkästään kielivarannon laajeneminen suomesta, ruotsista ja englannista muihin kieliin voi olla arvokasta tuloksellisuuden näkökulmasta.
”Hän voi löytää työtä yrityksistä tai järjestöistä, jotka työskentelevät kielialueella, jossa aktorin äidinkieli on käytössä tai jossa tarvitaan hänen kulttuurintuntemustaan.”
(Aktorin etuna) ”Kulttuurin tuntemus, kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet”.
Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -skenaarioraportin mukaan moninainen työyhteisö pystyy hahmottamaan asioita ja ilmiöitä, ongelmia ja ratkaisuja useammasta näkökulmasta, luovemmin ja innovatiivisemmin. Sitä kautta moninaisuuden on osoitettu olevan yhteydessä yrityksen parempaan taloudelliseen tulokseen, lisääntyviin asiakasmääriin ja suurempaan markkinaosuuteen.
Mentorointiprosessi onkin myös mentorille oppimisprosessi. Hän saa kulttuuris-etnistä moninaisuuden osaamista, vuorovaikutuksessa kansainvälisen aktorin kanssa. Se auttaa häntä omalla työpaikallaan tai yrityksessään edistämään moninaisuutta ja sitä kautta organisaation tai yrityksen menestystä.
Tutustu Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raporttiin täältä: https://www.julkari.fi/handle/10024/140712
Kirjoittaja: VTT Sirppa Kinos työskentelee MESH-hankkeessa projektityöntekijänä ja Turun ammattikorkeakoulussa yliopettajana.
Kuva: Jonna Heikkilä, Turun ammattikorkeakoulu