Verkostoja hyödyntämään!
Maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita ohjataan usein verkostoitumaan ja luomaan verkostoja – mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja mitä tästä tiedetään? Ammatilliset verkostot korostuvat tämän päivän työnhaussa. Samaan aikaan kansainväliselle osaamiselle on kasvava tarve suomalaisissa organisaatioissa ja kunnissa. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ammatillisia verkostoja tarkastelleen opinnäytetyön mukaan verkostoituminen on hyvin monipuolinen ilmiö (Saarinen 2020). Opinnäytetyössä selvitettiin laadullisen tutkimuksen keinoin, millaisia verkostoja korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on. Verkostojen rakentaminen koettiin tärkeänä ja niiden muodostamiseen oli löydetty lukuisia tapoja, mutta tuli esille myös tarve kehittää erilaisia menetelmiä verkostoitumisen tueksi yhä edelleen. Tuloksissa korostui paikallisten verkostojen merkitys sekä erilaisia ihmisiä yhteen kokoavat tapahtumat ja alustat.
Ammatillisissa verkostoissa korostuu paikallisuus
Eroa ammatillisesti hyödyttävien sekä muiden verkostojen välille oli haasteellista tehdä. Ammatillisesti hyödyttäviksi verkostoiksi koettiin organisaatioiden sekä korkeakoulujen edustajiin luodut verkostot. Kantasuomalaisiin muodostetut verkostot miellettiin myös ammatillista etua ajaviksi. Verkostojen koettiin antavan hyötyä joko suoraan tai välillisesti. Ne saattoivat siis ohjata korkeakoulutetun maahanmuuttajan suoraan kohti avointa työpaikkaa tai tarjota tietoa esimerkiksi suomalaisesta kulttuurista, kielestä ja työelämästä. Verkostojen merkitys kotoutumisen edistäjänä koettiin siis myös ammatillista hyötyä ajavaksi.
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat tunnistivat lähes koko verkostonsa olevan potentiaalisesti myös ammatillinen verkosto. Tähän nimettiin kuuluvaksi vahvasti vapaa-aikaan liittyvät verkostot, kuten vapaaehtoistyön kautta muodostetut kontaktit yksilöihin ja organisaatioihin. Oman kieli- tai kulttuuritaustan omaavien henkilöiden kanssa muodostettu suhde saattoi olla vertaismentorointisuhteen tapainen. Samantyyppisessä elämäntilanteessa olevat osapuolet tukivat ja kannustivat toisiaan siis kohti kotoutumista ja työllisyyttä.
Verkostot koostuivat useista pienemmistä verkostoista, joiden keskeiset siteet olivat vahvoja. Verkostojen ammatillisesta hyödystä keskusteltassa korostettiin sen jäsenten motivaatiota auttaa toisiaan työllisyyden tukemisessa. Lisäksi henkilön omaa motivaatiota verkoston luomiseen pidettiin tärkeänä. Henkilöltä itseltään vaaditaan verkoston luomisessa aktiivisuutta ja rohkeutta. Korkeakoulutetut maahanmuuttajat kertoivat, että heillä on kantasuomalaisia verkostoja, mutta toivoivat saavansa niitä vielä entistä enemmän. Heillä uskottiin olevan tietoa suomalaisessa työelämässä tarvittavista taidoista sekä kontakteja paikallisiin organisaatioihin. Oleellista ammatillisessa verkostoitumisessa oli kuitenkin verkostojen paikallisuus. Lähes kaikkien paikallisten verkostojen uskottiin voivan jollain tavalla edistää ammatillista hyötyä.
Tapahtumat ja sosiaalinen media luomassa ammatillisia verkostoja
Erityisesti tapahtumat ja sosiaalinen media nousivat esille konkreettisista paikoista verkostojen muodostamiselle. Rekrytointitapahtumat olivat hyödyllisiä ammatillisten verkostojen muodostamisessa. Näissä tapahtumissa muodostetuista verkostoista voitiin hyötyä monella tavalla. Verkostojen avulla saatettiin löytää itselle sopiva työpaikka tai saada tietoa oman ammattialan vaatimuksista tiedoista ja taidoista uudessa yhteiskunnassa.
Tapahtumissa muodostettuihin verkostoihin pidettiin usein yhteyttä sosiaalisen median avulla. Uudet tuttavuudet pyrittiin lisäämään sosiaalisen median kontakteiksi heti paikan päällä. Näiden henkilöiden kautta pyrittiin löytämään muita omaan ammattialaan liittyviä henkilöitä, jotka voisivat hyödyttää työllisyyden tai ammattitaidon kehittämisen kannalta. Ammatillisten verkostojen kannalta hyödyllisiksi sosiaalisen median kanaviksi nimettiin Facebook, LinkedIn sekä Instagram. Erityisesti LinkedIn koettiin helppokäyttöiseksi sekä resursseja säästäväksi alustaksi muun muassa sen laajan käyttäjäkunnan vuoksi. Facebookin vahvuutena pidettiin sen epämuodollisuutta sekä ryhmiä, joita kyseisen alustan kautta voitiin muodostaa. Näiden avulla koettiin yksinkertaiseksi muodostaa verkostoja samasta aiheesta kiinnostuneiden kesken. Instagramia hyödynsivät erityisesti luovalla alalla työskentelevät henkilöt. Sen avulla pystyttiin verkostojen luomisen lisäksi tekemään näkyväksi omaa ammattitaitoa.
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat muodostavat ammatillisia verkostoja tavanomaisissa arkielämän tilanteissa, kuten harrastuksissa tai vapaaehtoistyössä. Työllisyyttä edistävä kontakti oli saatettu muodostaa täysin työhön liittymättömässä yhteydessä. Vapaamuotoiset tapahtumat ja harrastukset koettiinkin hyödylliseksi niiden epämuodollisuuden ja monipuolisen kävijäkunnan vuoksi. Näiden tapahtumien koettiin myös tutustuttavan paikalliseen elämään, joten niiden nähtiin myös auttavan työllistymisessä ja verkostojen luomisessa.
MESH-hankkeen kehittämistyön kannalta opinnäytetyö jäsentää perusteellisesti ammatillisen verkostoitumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Opinnäytetyö antaa teoreettisesti perusteltuja näkökulmia verkostojen merkityksestä, rakenteesta sekä hyödyllisiksi koetuista verkostoitumispaikoista. Kansainvälistä osaamista omaavien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ammatillisia verkostoja tulee tutkia lisää ja etsiä tietoa niiden rakenteesta, rakentumisen tavoista sekä niiden yhteydestä paikalliseen työelämään.
Linkki opinnäytetyöhön: https://www.theseus.fi/handle/10024/341904
Helena Saarinen, opinnäytetyöntekijä, Tampereen ammattikorkeakoulu
Marjo Harju, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu