Yritysten kanssa mentoroinnin työkaluja kehittämässä

MESH-hankkeen (verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien tukena) yksi tavoite on kehittää mentoroinnin työkaluja yhteistyössä eri kulttuurista kotoisin olevien työntekijöiden työllistymisen tueksi. Hankkeessa haastateltiin yhteensä 11 eri yrityksen edustajaa Päijät-Hämeen alueelta. Osa haastatteluista oli puhelinhaastatteluja ja osa myös videoitiin (videot tulevat MESHin Youtube-kanavalle ja ne tulevat löytymään myös www.osaamisenpaikka.fi-sivustolta). Haastatelluista kuusi toimii vientikauppaa harjoittavissa teollisuusyrityksissä ja kaksi sosiaali- ja terveysalan yrityksissä. Kaikki muut olivat joko henkilöstöhallinnon esimiehiä lukuun ottamatta kahta, joista toinen on myyntipäällikkö ja toinen palvelupäällikkö.

Lähes kaikissa MESH-hankkeen haastattelemissa yrityksissä on nyt, tai on ollut aikaisemmin, ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Työntekijät ovat olleet ahkeria ja hyvin sitoutuneita työhön. Haastateltavat korostivat kielitaidon merkitystä. Tyypillisesti tuotannon tehtäviin palkattavilta vaaditaan hyvää suomen sekä suullista että tekstin ymmärtämisen taitoa, koska työssä täytyy ymmärtää kirjallisia ohjeita ja sääntöjä. Työpaikalla korostuu tarve kommunikoida työtovereiden ja esimiesten kanssa.

Hallinnon ja viennin tehtäviin vaaditaan hyvää englannin kielen taitoa ja lisäksi esimerkiksi venäjän kielen taitoa.  Kaikki haastateltavat korostivat sitä, että hakijan pitäisi osata kertoa omasta osaamisestaan tilanteesta riippuen joko suomeksi tai englanniksi. Tärkeää olisi hahmottaa, millaista osaamista kyseisessä työpaikassa vaaditaan ja verrata omaa osaamistaan siihen. Tämä on vaikeaa myös suomalaisille työnhakijoille, joten mentorin tulisi kiinnittää huomiota paitsi kielitaitoon, myös kykyyn tunnistaa omaa osaamistaan ja kertoa siitä.

Ammattialakohtaisille kielitaidon mittareille olisi tarvetta

Monet haastateltavat toivoivat, että joku ulkopuolinen, luotettava taho olisi arvioinut kielitaitoa ennalta. Yleiset kielitaidon mittarit (esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen arvioinnit, yleisen kielitutkinnon) eivät mittaa ammattialakohtaista kielitaitoa. Valtionhallinnon kielitutkinnossa tehtävissä on myös ammattialakohtaisia osioita. Kielen arvioinnin asiantuntija harvoin tuntee ammattialan erityiskieltä tai se vaatii mittarin kehittämisen yhdessä kunkin yrityksen kanssa. Yrityksissä toivottiin kielitaitoa mittaavaa työkalua ja alaa tuntevan mentorin kielitaidon arviointityökalua. Mentorit eivät kuitenkaan ole kielitaidon arvioinnin ammattilaisia. Subjektiivisella arviolla ilman perehtyneisyyttä kielenarviointiin ja alaan liittyviin viitekehyksiin tai vaatimuksiin voidaan hankaloittaa työnhakijan tilannetta, jos arvioihin ei ole riittävää taustatietoa.

Ammattialan mentorilla on usein hyvä käsitys oman ammattialan vaatimuksista. MESH-hankkeessa pyritään tarttumaan kielitaidon ammattialakohtaisen kuvaamisen haasteeseen kehittämällä vinkkilista, jonka avulla voidaan saada suuntaa antavia tietoja työnhakijan kielitaidosta. Ammattialakohtaisen vinkkilistan tai matriisin avulla voisi antaa suuntaa antavia kuvauksia kielitaidosta tai sen avulla voi hahmottaa epävirallisesti alakohtaisia kielitaidon vaatimuksia. Mentorien koulutuksessa tulee kuitenkin korostaa, että virallinen kielitaidon arvio tulee aina pyytää arvioinnin ammattilaiselta. Jos kielitaidossa havaitaan puutteita, mentorin kanssa on mahdollista harjoitella sanastoa ja tavallisia toimintatapoja haasteellisessa kielenkäyttötilanteessa.

Inhimillisiä taitoja ja aktiivista otetta

Haastateltavat toivoivat myös, että mentori voisi ohjata ja opettaa hakijoille oman osaamisensa kertomista (sekä sen tunnistamista että sanallistamista). Suomalaisen työkulttuurin vaatimuksista ja odotuksista, myös piilo-odotuksista, tarvitaan paljon tietoa. Parhaassa tapauksessa mentori voi jakaa tällaista tietoa, mutta se pitää ensin tunnistaa omassa toiminnassa. Mentoreiden koulutuksessa voidaan avata silmiä kulttuurisidonnaisista käytänteistä työpaikalla. Haastateltavat toivat esille erityisesti oma-aloitteisuuden, itseohjautuvuuden, rehellisyyden ja luotettavuuden sekä suomalaisten työtovereiden kanssa toimimisen sekä halun toimia myös erilaisissa tehtävissä, jotka poikkeavat perustyöstä. Lisäksi toivottiin, että hakijoita ohjattaisiin kertomaan halustaan kehittää itseään. Lisäksi toivottiin osaamisen esilletuontia helpottavaa työkalua (sekä osaamisen tunnistamiseen että sanallistamiseen). Haastateltavat mainitsivat myös mentorin ohjeistuksen oikeanlaisen CV:n laatimiseen sekä portfolion koostamiseen. Toiveissa oli myös jonkinlainen työkalu mentorille siitä, mitä asioita täytyy ottaa huomioon suomalaisessa työkulttuurissa ja miten tämä tulee esille erityisesti työpaikkahaastattelutilanteessa.

Haastateltavat painottivat erityisesti seuraavia asioita, joihin he kiinnittävät haastattelutilanteessa huomiota:

• miten henkilö toimii vuorovaikutustilanteissa
• miten itseohjautuvasti henkilö kykenee toimimaan
• miten henkilö on selvillä suomalaisen työnantajan yleisistä odotuksista
• kommunikointitaidot paitsi yrityksen sisällä myös asiakkaiden kanssa
• miten ymmärtää lukemaansa, esim. kirjoitettuja ohjeita ja määräyksiä
• miten avoin on uusille haasteille ja miten valmis on kehittämään taitojaan
• miten monipuolista osaamista henkilöllä on
• miten rehellinen ja luotettava henkilö on
• millainen motivaatio ja asenne työhön henkilöllä on

Melkein kaikki haastatellut ovat kiinnostuneita ottamaan maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita joko työharjoitteluun tai sitä kautta työhön. Vientikauppaa harjoittavat yritykset olivat kiinnostuneita kohdemaihinsa kuuluvien henkilöiden palkkaamisesta ja totesivat, että erityisesti tulevaisuudessa on ehkä paljonkin tarvetta kansainvälisille osaajille, joilla on kohdemaan tuntemus ja monipuolinen kielitaito. Yrityksiltä saatujen kehitysideoiden pohjalta MESH-hankkeessa on kehitetty mentoroinnin työkaluja liittyen osaamisen sanoittamiseen. Työkaluja voidaan käyttää mentorointiprosessin tukena ja niistä voi valikoida sopivat kuhunkin mentorointitilanteeseen ja alalle.

Tutustu MESH-hankkeen työkaluihin täällä:

• Osaamisen tunnistamiseen ja omasta osaamisesta kertomiseen liittyviä työkaluja
• Liiketalouden alan kielitaidon kehittämiseen ja työssä toimimiseen (inhimilliset taidot) liittyviä työkaluja (tulossa kevään 2021 aikana)
• Ammattialakohtaisen suomen kielen taidon arvioinnin vinkkilista / suunnannäyttäjä mentoreille (tulossa vuoden 2021 aikana)

Kirjoittajat:

FM Maija-Leena Pusa on maahanmuuttajien työelämätietoisuuden ja yritysverkostojen asiantuntija yrityksessään MaiApu.

FM Marja Ahola työskentelee MESH-hankkeessa asiantuntijana ja LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana.

Kuva: Marja Ahola, LAB-ammattikorkeakoulu